HEI TE LIHAVAT

olen tööt koska en saanut lääkkeitä äiti sanoi en anna minä sanoin anna lääkkeet. no, en saanut niitä. mulla ei oo syytä elää, oon vaa sivupersoona jopa pauli paukku menee edellein mun.

runotuttaa,

"on kevät

ja kylmä sade piiskaa varpaitani

istun

ja itken

koska en saa lääkkeitäin mun

äiti ei anna mun ostaa uutta sukkaparia,

mulla ei oo siis syytä elää.

perhein mun on uusavuton.

loppu."

ystäviä mulla ei oo keille voisin kertoa huoleni, että en aina syö. lisäksi minulla on pääproteesi tulossa varalta, jos pääni taudin takia tippuu. tautini on päätipituu.minulla on kauhea olo. elämäni on pilalla ollut jo eilisestä asti! miten kauhean kauan! näin peljättävää unta, ja sitten virtsasin. suoraan lattialle, onneksi. mutta harmi vain, lattia ei ollut tyhjä, vaan siinä makoili isäni, joka oli sammunut juopottelusta. sain selkään. olen jo juonut alkoholia, eka kerta on iha diudiudiudiudiduiduidudidudiudiuiFRUUT. tuntui hyvältä, kun ei tuntenut mitään. join silloin siis grandia. mutta kun siirryin mehukattiin, päässäni kilahteli, ja sain kauhean maigreenin. silmissä vilahteli isoäitini ankara katse, hän ei juo vettä vahvempaa. runotuttaa taas,

"oli yö

pelkään ja tunnen

kaikenlaista

millaista en haluaisi tuntea,

ahdistun.

kävelen kuin transsissa parvekkeelle

jossa isä säilyttää mehuja.

mehuja, jotka ovat aika tujuja.

vedän tuopillisen, toisenkin

tipahdan.. alas.

kuuluu tömähdys

ja kiljaisu.

se olin minä

kun tipahdin

ja kuolin

jo toista kertaa

loppu."

unohdin kertoa, että pelkään hyttysiä.